KIRJOTUKSIA KELLARISTA – KUUKAUDEN HAASTATTELU

Kirjoituksia kellarista on edennyt siihen pisteeseen, että on aika aloittaa kuukausittainen artistihaastattelu!

Kerran kuussa jututan etukäteen yhtä TVO:lla esiintyvää orkesteria. Helmikuussa osakunnassa nähdään hienoja levynjulkkarikeikkoja, joista yksi jo lauantaina – Sisare on julkaissut kakkosalbuminsa Leaving the Land ja sitä juhlistetaan yhdessä Outman Sankin ja Kuiper Trion kanssa. Haastattelussa on Sisaren johtohahmo, kitaristi-laulaja-lauluntekijä Severi Peura.

TÄRKEINTÄ ON RYTMI -ERIKOIS-SUPERSPECIAALI-HAASTATTELUSSA SEVERI PEURA

Sisare on kitaravetoista progerockia soittava turkulainen nelikko. Keskitempoista tunnelmointia, josta löytää esteettisiä kaikuja post-rockista, psykerockista, 70-luvun progesta ja hitaammasta metallista.”

– Taiteilija Peuran kuvailu yhtyeestään

Debyyttilevynne Nature’s Despair julkaistiin jo viisi vuotta sitten, ja se tehtiin pitkällä aikataululla (2011-13). Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Alettiinko uutta levyä työstää heti sen jälkeen vai annoitteko materiaalin niin sanotusti kerääntyä ennen kuin aloitte sovitushommiin?

Olen tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti demoja debyytin ilmestyttyä ja tällä hetkellä on vaikea sanoa, missä vaiheessa vuoden 2013 jälkeen kappaleet ovat syntyneet. Sen muistan, että Mountains-kappaletta olemme soittaneet livenä varmaan jo vuonna 2014.”

Leaving the Land on aiheuttanut jo hyvin pöhinää, ja Peura kertoo olevansa lopputulokseen erittäin tyytyväinen, vaikka levyntekoprosessi olikin bändille raskas ja vaikea koettelemus.

Henkilökohtaisesti koin kyllä hienojakin hetkiä ja kokeilin mm. eristää itseni pois yhteiskunnasta kymmeneksi päiväksi päästäkseni tarpeeksi syvälle siihen mitä olen tekemässä, se oli erittäin mielenkiintoista.”

Peura kirjoittaa Sisaren kappaleet, ja ne syntyvät hyvin eri tavoin. Useista lauluntekijöistä poiketen Peura kokee kappaleen juuren olevan rytmi.

Tämä on hyvin kappalekohtaista. Hyvin usein ajatus syntyy kokonaisena sovituksena, mutta aina tärkein ja johdattelevin tekijä on rytmi. Jos kappale syntyy tekstin kautta, on tekstissä heti mukana rytmi ja tekstin sävy luo usein heti kokonais-estetiikan ympärilleen ja alkaa soida valmiina sovituksena päässäni. Kappaleen työstäminen tähän yhtyeeseen on aina melko pitkä ja monivaiheinen prosessi ja kokeilen paljon erilaisia juttuja prosessin aikana ja hion niin tekstiä, melodiaa kuin sovitustakin – mutta rytmi pysyy.”

Monille yhtyeen musiikki on tuonut mieleen mm. Pink Floydin, mutta Severi Peura itse kertoo olleensa nuorempana erityisen viehättynyt Cameliin ja King Crimsoniin, ei niinkään Floydiin.

Ruotsalaisen Pain of Salvationin alkupään tuotanto on varmasti muovannut eniten sitä, miten olen lähestynyt kahden kitaran sovituspohjaa ja bändin hyvin tuntevat löytävät yhtyeen vaikutusta varmasti jokaisesta Sisaren kappaleesta. Sisaren post-rock -vaikutteet eivät tule oikeastaan post-rock-yhteiltä, koska en ole niihin koskaan ehtinyt kunnolla vielä tutustua. Kyseessä on enemmän sellaisen prosessin tulos, jossa pohdin kahden pohdin kahden kitaran sovitusmahdollisuuksia ja päädyn lopulta käyttämään tyylejä, jotka tuntuvat olevan post-rockille tyypillisiä ja osittain genreä ainakin nimellisesti määritteleviäkin. Sen vuoksi Sisarea voinee kuvailla tyyliltään osittain post-rock-vaikutteiseksi, vaikka varsinaiset post-rock-yhtyeet eivät sinänsä innoittajina toimikaan.”

Debyyttilevynne mahdollistettiin joukkorahoituskampanjalla ja Leaving the Landin LP-painostakin joukkorahoitettiin Indiegogossa. Uskollisia fänejä riittää – onko Sisaren tähtäin tulevaisuudessa enemmän keikkalavoilla tai esim ulkomailla, vai onko suunnitelmat jo seuraavassa levyssä?

Sisaren ympärille on muodostunut mahtava tukijoukko ja tunnen suurta kiitollisuutta joukkorahoittajia ja keikkakävijöitä kohtaan. Tällä hetkellä taidetaan bändissä kaikki olla lähinnä helpottuneen onnellisia siitä, että levy on vihdoin valmis ja ulkona, vinyylin julkaisua odotellaan vielä innokkaina! Tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia aletaan pohtia tarkemmin vasta nyt levyjulkkarikeikan jälkeen kun vähän pöly laskeutuu. Se on tullut todettua, että näin ison pinta-alan omaavassa ja vähäväkisessä maassa ei ole hirveästi järkeviä mahdollisuuksia kiertää marginaalimusiikkia esittäen ja yleisesti ottaen yhtye on ensimmäisestä levystä alkaen herättänyt enemmän kiinnostusta ulkomailla.”

Sinut tunnetaan Sisaren lisäksi mm. suomenkielistä folk rockia soittavasta Severi Peura ja Selvännäkijät -bändistä. Mitä Selvännäkijöille kuuluu, liittyvätkö seuraavat julkaisusi tähän projektiin?

Selvänäkijöille kuuluu oikein hyvää ja seuraavaa julkaisua lähdetään äänittämään ensi kuussa. Keikkoja bookataan ja soitetaan tasaiseen tahtiin, uutta materiaalia syntyy koko ajan ja yleisesti ottaen pöhinä on hyvin nousujohteista sekä bändin sisällä että sen ympärillä. Selvänäkijät on lyhyen historiansa aikana kerännyt ympärilleen tekeviä käsiä, taitavia ihmisiä jotka haluavat olla mukana luomassa sitä juttua ja henkilökohtaisesti olen sen projektin tiimoilta kokenut erittäin merkityksellistä ja voimaannuttavaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, jotain maagista tapahtuu aina kun sen projektin tiimoilta ihimisiä kohtaa. Seuraava julkaisu tulee ulos näillä näkymin huhtikuussa!”

Soundissa totesit Selvännäkijöiden ”Tuoksusta Sateen” -biisiin liittyen, että halusit tehdä jotain, missä ”ei pääse fuzz-pedaalin tai Ö-osan taakse karkuun”. Koetko Sisaren kuitenkin olevan lähimpänä omaa ilmaisuasi vai vain yksi tapa tehdä taidetta?

Vain yksi tapa tehdä taidetta. Elän jatkuvassa muutoksessa ja haluan kokeilla aina erilaisia lähestymistapoja musiikintekoon. Selvänäkijöissä kuljen teksti ja melodia edellä ja pyrin kaivamaan sitä luovuutta aika pelkistetyssä ympäristössä ja siksi soitan siinä pääasiassa akustista kitaraa. Sähkökitaran kanssa pääsee usein liian helposti teoksessa eteenpäin kun voi etsiä villiä soundia tai soittaa pitkän johdattelevan soolon ja nämä työkalut halusin karsia käytöstäni minimiin, jotta olisin ikään kuin pakotettu tekemään luovia ratkaisuja tekstin, melodian ja sovituksen sisällä. Sisaressa rajoitteena puolestaan toimii kosketinsoittimien puuttuminen, koen aina että todellinen luovuus herää vasta kun mahdollisuuksia ja yleisestetiikka rajataan jotenkin, muuten päätyy liian helposti tekemään märkien päiväunien katkuista mega-orkestraatiota ja se ei palvele luovaa kehitystä.”

Leaving the Landia juhlistetaan siis TVO:lla 10.2. Millä mielin odotat keikkaa? Käytkö muuten itse katsomassa paljon keikkoja?

”Odotan keikkaa hieman jännittävällä innolla, ei olla hetkeen Sisaren kanssa esiinnytty! Käyn keikoilla vähemmän kuin haluaisin ja se johtuu siitä että työni musiikkituottajana aiheuttaa usein tilanteen, jossa keikalle pitäisi lähteä sen jälkeen kun on koko päivän miksannut tai äänittänyt musiikkia – silloin ei usein enää keskittymiskyky riitä vastaanottamaan keikkaa ja korvatkin kaipaavat lepoa. En kuitenkaan halua mennä keikalle vain notkumaan tai seurustelemaan, esiintyjä ansaitsee mielestäni aina paikallaolijoiden huomion. TVOlla tykkään käydä aina keikoilla ja etenkin Unta.Kauan. -iltamissa on aina ollut todella kovia bändejä ja hieno tunnelma!”

Hienoin palaute, jonka olet musiikistasi saanut?

”Täytyy sanoa, että olen saanut valtavan määrän todella ihanaa palautetta, joten on vaikea nostaa yhtä ylitse muiden. Mutta tässä ihan jokin aika sitten yksi ulkomaalainen kuulija kertoi kuunnelleensa jotain Selvänäkijöiden kappaletta ja kuvailleensa, että vaikkei ymmärrä tekstistä sanaakaan, hän kokee tuhatta erilaista voimakasta tunnetta yhtäaikaa sitä kuunnellessa. Ajattelen, että tehtäväni musiikintekijänä on löytää resonanssia ja on aina hämmästyttävän hienoa löytää sitä jostain paljon syvemmältä kuin sanoituksista.”

Mikä on lempivärisi? Entä tykkäätkö Poliisiopisto -elokuvista?

”Värit esiintyvät aina suhteessa toisiinsa ja ovat tilanteesta ja tilasta riippuvaisia, mutta juuri tällä kyseisellä maailman hetkellä mieltäni kirvoittaa Sherwin-Williamsin sisämaaliväri SW 6905. Poliisiopisto 1 ja 2 ovat mainioita!”

Eemu Laurila

Kirjoittaja on TVO:n sihteeri

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s