Mitä Tartossa tapahtui?

Ensilumi satoi Turkuun 6. marraskuuta 2014, kun lähdin kohti Tarttoa, jonne oli luvattu koko viikonlopuksi sadetta. Kymmenen tuntia vaihtelevissa liikennevälineissä ja olin perillä. Kimmo olikin jo paikalla. Alunperin olisin toivonut voivani olla Tartossa pidempäänkin, mutta läsnäolopakollisen opetuksen takia pääsin matkaan vasta torstaina. Konventilla Rotalian mieskuoro oli juuri lopettanut harjoitukset, mutta reippaat nuoret jatkoivat harjoittelua keittiössä, joten minua tervehdittiin kauniilla laululla. Torstai-ilta kului seuraavan päivän kakun teossa, ja annoin oman vähäisen panokseni koostamiseen. Monta tuntia vietettiin myös alakerran kapakissa puhumassa syntyjä syviä.

Perjantaina heräsin liian aikaisin ja pyörin kaupungilla. Illemmalla kävimme syömässä ravintolassa, jonka ikkunassa oli kuollut kettu fuksilakki päässä. Ruokailun vuoksi ehdimme perheiltaan juuri, kun kuoro lopetti esityksensä, eikä encorea toiveesta huolimatta saatu. Ilta meni miellyttävästi, hävisin kikkerissä Kimmolle, en ymmärtänyt hyvän viinin päälle, juttelimme monien rotalialaisten ja VSO:n kuraattorin kanssa ja kuuntelimme bändiä. Illan ohjelmassa oli kolme esiintymistä orkesterilta, fuksien leffa ja tietokilpailu. Rotaliassa on perinteenä, että fuksit eli rebaset tekevät näytelmän tai lyhytelokuvan opiskelijaelämälle läheisiin teemoihin liittyen. Bändin ohjelmiston onnistuimme kuulemaan joutumatta tanssimaan, leffassa oltiin juhlaillallisella, joka meni melkoiseksi sekoiluksi, ja tietokilpailun kysymykset liittyivät Rotalian juhliessa 101-vuotispäiväänsä lukuun 101. (Kuinka moni teistä tietää, kuinka montaa dalmatialaista oikeasti käytettiin 101 dalmatialaista -elokuvan kuvauksissa?) Kilpailu oli kova, ja likimain kaikki tiesivät kuusi kymmenestä kysymyksestä, mutta voiton veivät Rotalian rebaset seitsemällä oikein. Puoliltaöin kuulutettiin kommerssin alkaminen ensin silenciumilla, sitten silencium absolutumilla ja avaukseksi laulettiin Värvide laul ja Gaudeamus igitur. Seniorin, joka lähinnä vastaa Suomessa kuraattoria, kello oli seremonian jälkeen perinteisesti vasta kymmenen, joten juhlimista saattoi vielä jatkaa. Itse livahdin kavereiden kanssa kaupungille juomaan oluen.

Koska lepäämättä ei jaksa, heräsimme lauantaina vasta yhden jälkeen. Aamukahvin jälkeen kävimme lelumuseossa, jossa Kimmo osoitti suurta lahjakkuutta puisten pulmapelien ratkomisessa ja minä en ehtinyt tehdä maailmankarttapalapeliä, vaikka se oli vinkein juttu koko museossa. Teemanäyttelyssä oli virolaisia animaationukkeja, mutta koska en tuntenut animaatioita, en selvästikään saanut niistä kovin paljon irti, vaikka hienoja olivatkin. Kävimme syömässä ruutikellarissa (Püssirohukelder), joka on maailman korkein ravintola (katto 10,2 metrissä) ja josta saa suurenmoista leivän sisässä tarjoiltavaa sienikeittoa. Ehdimme parahiksi takaisin valokuvaukseen, jonka onnistumista säädettiin puolisen tuntia. Odotusteni vastaisesti en pudonnut tuolilta, vaikka sillä seisominen oli liukkailla kengillä vähintäänkin uskaliasta.

Ennen kommerssin alkua ennätti vielä pikaiseen sutia ehostusta naamaan ja sitten pöytään. Istuin Suomessa kasvaneen rotaluksen vieressä, joten jutustelu menikin äidinkielelläni. Kommerssin kaava on perinteinen eikä sitä muuteta, joten kuultiin puheita edesmenneille, valmistuneille ja isänmaalle ja laulettiin niille. Poikkeus perinteestä kuitenkin oli: aiemmin kommerssi on ollut vain omalle väelle ja sellaisten järjestöjen edustajille, joiden kanssa on ystävyyssopimus, mutta tällä kertaa tapahtuma oli avattu myös muiden osakuntien jäsenille. Reippaille Rotalian nuorille jaettiin stipendejä, mutta ystävyysjärjestöjen edustajista kukaan ei saanut Rotalian värejä, sillä kaikki olivat käyneet aiemminkin. Tervehdyksenä veimme kolme kappaletta uusia TVO-t-paitoja, jotka pukivatkin hyvin sunnuntain krapula-aamiaisella presidiumin jäseniä – puvun päällä. Kimmon idea oli sanoa kuvassa olevan TVO:n fuksi, mikä huvittikin ihmisiä suunnaattomasti. Lisäksi tervehdimme Jaloviina-pullolla ja kestävillä hiuslenkeillä Rotalian väreissä. Sihteerin eli scriban pidempää tukkaa ne pitivätkin hyvin kiinni.

Virallisen kommerssiosuuden jälkeen tarjoiltiin ruokaa: lihaa, perunoita ja salaattia. Myös ryypyt taidettiin tempaista. Jälleen uusille ihmisille saatiin markkinoitua Põltsamaa tequila, vuosien takainen kommerssiklassikko, jossa vodkashotin alle nautitaan supervahvaa Põltsamaan sinappia ja päälle etikkakurkku. Pääruoan jälkeen tarjoiltiin vielä suupaloja, ja söin kukkakaalia varmaankin vuoden tarpeiksi. Sitten alettiin laulaa tosissaan. Kaikesta tavallisuudesta poiketen taisin vetäytyä nukkumaan kuitenkin jo kolmen jälkeen.

Sunnuntaina heräsin jo kymmeneltä ja tunnin verran lähinnä odottelin ihmisiä saapuviksi, vaikka muutama juhlija sitkeästi toki olikin hereillä. Kahdeltatoista alkoi aamiainen, jolla tarjottiin maittavaa keittoa ja laulettiin riettaahkoja lauluja. Jossain vaiheessa havahduin, että pihalla oleva sauna ja kylpytynnyri olivat lämpiminä, joten ampaisin vauhdilla ulos. Saunan ja veden lämmöt sekä sateen väistyminen miellyttivätkin niin suuressa määrin, etten viitsinytkään lähteä kotimatkalle, vaikka laiva- ja junaliput olivat ostettuna. Sen sijaan jäin vielä moneksi tunniksi tynnyriin lillumaan ja lähdin Suomeen vasta maanantaina.

Kokonaisuutena matka oli mainio. Rotalia on uljas ja elinvoimainen 101-vuotias, ja olen ylpeä siitä, että saamme olla sellaisen järjestön ystäviä. Ystävyyssopimuksen ansiosta olen saanut uskomattomia mahdollisuuksia enkä voi kuin suositella yhteistyötä kaikille.

Civ! Maria Anttila

***

Oletko lukenut jo nämä:

Anttila, Maria. (2012) Meidän Brysselimme. http://tyyala.utu.fi/tvo/Bryssel2012kommerss.php

Hyvönen, Erno. (2002) Tarton vierailu. VSOP 1/2002, s. 7–9. http://tyyala.utu.fi/tvo/pdf/vsop02-1.pdf

Makkonen, Kimmo. (2001) Toivioretki isänmaallisuuden ydinalueelle. VSOP 1/2001, s. 39–44. http://tyyala.utu.fi/tvo/pdf/vsop01-1.pdf

Makkonen, Kimmo. (2014) Kansainvälistä ystävyystoimintaa TVO:lla. VSOP 1/2014, s. 7–10. http://tyyala.utu.fi/tvo/pdf/VSOP_2014_netti.pdf

Pakkanen, Mikko. (1999) Tarton reissu. VSOP 1/1999, s. 22–26. http://tyyala.utu.fi/tvo/pdf/vsop99-1.pdf

Mainokset

One response to “Mitä Tartossa tapahtui?

  1. Päivitysilmoitus: Tervehdys Tallinnasta! | tevisblogi·

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s